maanantai 24. helmikuuta 2014

Viikonlopun touhuja

Viikonlopun vietto alkoi perjantaina matkalla lähikaupungin ostoskeskukseen yhdessä ystävien kanssa. Oli mukava saada matkaseuraa. :) Lasten leikkipaikkaan tutustuminen oli niin mukavaa, ettei Pikku-Mimmi oikein tiennyt minne olisi katsonut tai mitä olisi tehnyt. :)


Liljuskaisen kanssa oli mukavaa touhuta ja kontata pitkin lastenhuoneen säkkituoleja. :)


Lauantaina Pikku-Mimmi kävi isin ja kummisedän kanssa paikallisella apsilla kahvilla ja burgerilla. Pikku-Mimmillä oli tosin omat herkulliset eväät. :) Apsillahan olikin hieno junarata. :)



Viikonloppu meni mukavasti yhdessä puuhaillen ja ystäviä tavaten. :)

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Hiihtämässä!

Minua on jo jonkin aikaa joku pieni hiihtokärpänen yrittänyt puraista. Olen sen torjunut sisukkaasti, mutta se kärpänen on ollut vielä sinnikkäämpi. Viimeisen kunnon puraisun se sai aikaiseksi viime viikolla kirjastossa. Siellä Suomen ladun paikallisyhdistyksen jäsenet olivat kertomassa talvilajeista ja sain innostavalla tavalla kerrottuna kuulla tietoa nykysuksien helppoudesta ja paikallisesta latuverkosta. Veljeltänikin rohkaistuin kysymään, että mitkä olisivat sopivat sukset minulle.

Lauantaina lehdessä oli mainos juuri niistä helppohoitoisista suksista ja enempää ei tarvittu. Iltapäivällä mä kävelin ulos urheiluliikkeestä perinteisen sukset kainalossa. Kiitos niistä miehelleni! :) Hankin myös lajin harrastamiseen sopiva vaatetuksen. Heti kotona piti testata uusia varusteita ja en malttanut odottaa seuraavaan päivään vaan lähdin heti testaamaan myös suksia läheiselle ladulle. :)


Hymy oli kotiin palattuani yhtä korkealla kuin ladulle lähtiessäkin. Hiihtäminen on hauskaa ja mukavaa!!! :) Salpausselän harjut ovat kyllä hurjia tällaiselle pohojos-pohojammaan kasvatille. Ne ovat hurjia kiivetä ylös ja vielä hurjempia laskea alas. Lapsena lasku Yrjönmäestä, jokitörmältä alas joelle, tuntui hurjalta, mutta kyllä se oli pientä näihin mäkiin verrattuna. :) On täällä toki tasaisempiakin latuja. Toivotaan, että hiihtokelit säilyvät ja saan hiihdettyä suksien "sisäänajon" eli noin 20 kilometriä vielä tänä talvena. :)

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ilo kiertämään



Hyvää ystävänpäivää! 



Tammikuun alussa Facebookissa kiersi haaste, että viisi nopeinta kommentoijaa saa postitse kirjoittajalta kortin tai muun yllätyksen. Haasteeseen liittyi vielä se, että kommentoijan tulisi itse jatkaa haastetta. Minusta ajatus ilahduttaa kortilla oli mukava. Harvoinpa kortteja enää nykyään tulee lähetettyä mulloin kuin jouluna, muutama kortti ystävänpäivänä ja ehkä yksi kortti pääsiäisenä.

Ajattelinkin laittaa ilon kiertämään seuraavalla tavalla.

Jos haluat vuoden 2014 aikana saada postikortin minulta niin kommentoi tätä postausta. Lähetä myös osoitetietosi sähköpostilla minulle osoitteeseen arjenpieniailoja@gmail.com. Jossain vaiheessa, ennalta määrittämättömänä ajankohtana tämän vuoden aikana, postilaatikkoosi ilmestyy kortti minulta. :)

muoks. Tätä haastetta ei siis ole pakko jatkaa. Idean saa toki napata, jos omakseen kokee. :)

Toki saat kommentoida muutenkin, mutta vain osoitetietonsa lähettäneet saavat kortin. :)
Hyvää viikonloppua!

torstai 6. helmikuuta 2014

Vilkutus ikkunasta

Olin juomassa kahvia ja lukemassa aamun lehteä, kun näin äitikaverin kulkevan jalankulkuväylää kotimme ohitse. Hänen katseensa hakeutui keittiömme ikkunaan ja vilkutimme toisillemme. Kylläpä siitä tuli hyvä mieli. :) Pieni ele voi tuoda hymyn huulille vaikka koko päiväksi. :)


P.S. Lehtijuttu kertoi paikallisesta 4H-kerhon toiminnasta. Lapsuudessani mä kutsuin sitä kerhotoimintaa kokkikerhoksi. Kai se kokkaaminen oli tärkein juttu. Mieleeni on jäänyt kääretortun tekeminen. Ehkä se oli ensimmäinen leivonnainen, jota pääsin tekemään ja jäi siksi lähtemättömästi mieleeni. :)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Hepan kupitus

Meidän perheessä tuntuu syntyvän uusia sanoja ja sanontoja. Toisia käytetään kerran ja jotkut jäävät elämään pidemmäksi aikaa.

Pikku-Mimmi haluaa ruokailun yhteydessä muutakin toimintaa kuin vain syömisen ja pinottavat kupit ovat olleet viime aikoina Mega Bloks -palikoiden lisäksi viihdykkeenä. Mega Blokseissa oli mukana hevonen ja kun hevonen laitetaan useita kertoja peräkkäin kuppiin piiloon ja otetaan sieltä taas esiin, syntyi leikki nimeltä "hepan kupitus". :)


Jos joku esine tai vaikka Pikku-Mimmi on "jäkityksessä" niin silloin kyse on jumissa olemisesta tavalla tai toisella. Jos jollakin esineellä taas aiheutetaan jonkinlainen estotilanne niin se esine on "jäkitin". Perunasurvin, jonka toisenlaisesta virkatehtävästä jo Kekseliäs-postauksessani kerroin, on siis jäkitin. :)

Kutsun itseäni nimellä tursake silloin, jos minulla on kova nuha. Tabulaattori on tablettitietokone. IPadiksi sitä ei voi kutsua, kun tuo nimi viittaa selkeästi tiettyyn merkkiin ja meidän tablettitietokoneet ovat eri valmistajan. Niin, ja onhan meillä lipettilaukku. Siitä voikin kertoa aivan oman tarinansa. :) Tässä muutamia perhemme omia sanoja. :)

Onko teillä jotain omia perheen kesken keksittyjä sanoja?