perjantai 20. syyskuuta 2013

Sysyn tullen sukkia kasvaa....

Viime aikoina tutut lastenlaulut ovat saaneet mielessäni uusia sanoituksia. Otsikon innoitti Mörri-möykyn 2. säkeistön alku. :)

Viime viikolla en ehtinyt kertomaan neulomistani sukista, joten nyt tulee sukkaraporttia oikein kunnolla.

Viime viikolla valmistuivat naisten sukat koko 36-37 ihanasta vadelmanpunaisesta 7 veljestä -langasta. Mallin olen oppinut äidiltäni joitakin vuosia sitten. Äitini on taas oppinut mallin jo ala-asteella. :) Kokeilin ensimmäistä kertaa sädekavennusta nurjilla silmukoilla. Tein kavennuksen nurjilla kahdesta syystä: muistaisin mitä olen tekemässä ja se sopi mielestäni tyyliltään hyvin yhteen kantapään kavennuksen kanssa, joka sekin on tehty nurjilla silmukoilla. Nämä sukat annan varmaankin lahjaksi jollekin, saajaa ei tosin ole vielä määritelty. :)


Yritin ottaa toisen kuvan niin, että neulepinta näkyisi vielä paremmin.


Tällä viikolla olen tehnyt kahdet junasukat. Halusin tehdä pienemmät kuin viime kerralla, joten vaihdoin puikot pienemmiksi, tällä kertaa tein numerolla 2,5. Suunnitelma onnistui ja sukista tuli juuri sopivan kokoiset. Pohjan pituus on noin 10 cm. Lankana oli sama Regia Baby "My First Regia". Samalla tein vähemmän varren 1 o 1 n kerroksia ja niitä on tässä vaalenapunaisessa sukassa 10. Tavoitteenani oli saada tehtyä sukat yhdestä lankakerästä, mutta se ei aivan onnistunut. 3,5 metriä jouduin ottamaan toisessta kerästä. :) Se toinen kerä oli ensimmäisten junasukkien jämälanka, etsin siitä sopivan värikohdan, kun muutamat sävyt olivat mielestäni aivan samat.


Heivatut kudelmat -blogia lukiessani olen oppinut, että langan kulutus on puhdassta matematiikkaa. Halusin edelleen yrittää, että junasukat saisi tehtyä yhdestä lankakerästä. Siispä mittasin yhteen kerrokseen kuluvan lankamäärän ja laskin, että jos varren jokaisella 1 o 1 n -kerroksella tekisinkin vain 9 kerrosta niin langan pitäisi riittää. Otin pienen pätkän lankaa pois alusta, jotta väriraidat osuisivat paremmin kohdalleen. Sen pienen lankapätkän kyllä ujutin varren kahdelle kerrokselle siinä pelossa, että lanka loppuu kesken. Toisen sukan neulominen oli tosi jännittävää, kun koko ajan katsoin hupenevaa lankakerää ja mietin, että riittääkö lanka. :) Lanka riitti ja sitä jäi pieni nöttönen jäljelle, jotain 3 metriä. Juuri sen verran sitä jäi, että tuota kahden kerroksen ujuttaista ei olisi tarvinnut tehdä.


Toiset junasukat menevät Liljuskaiselle ja hän saa valita kummat sukat haluaa. :)
Millaiset sukathan mä seuraavaksi neuloisin...

18 kommenttia:

  1. Ihania sukkia! :) Onpas äidilläsi ihana sukkamalli, nuo perintönä kulkevat mallithan yleensä ovatkin parhaita, eiväthän ne muuten jäisi elämään ja kulkisi helposti eteenpäin! :) Ja kyllä, käsityöt on aika pitkälti matikkaa, hassua että olet sen just mun blogista hoksannut... ;) Mää varmaan olisin yrittänyt sen viimeisen 3 metriäkin käyttää johonkin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Sä olet kyllä erinomainen lankamatemaatikko enkä tunne ketään toista, joka osaisi niiin hyvin käyttää kaikki lankansa. Voi vain ihailla! :)

      Poista
  2. Ihanan värisiä sukkia ja kaunis on kyllä tuo mallikin.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Hyvää viikonloppua puron varteen!

      Poista
  3. aivan ihania sukkia osaatki tehdä!

    VastaaPoista
  4. Tuhannet kiitokset tästä postauksestasi. Minulla on laatikossa odottelemassa kaksi noita pikkukeriä juurikin junasukkia varten, mutta aloittaminen on jäänyt kun olen aikonut tehdä myös sukkaparin aina kerästään. Nytpä sen tiedän, että 9 kerrosta joustinta luultavasti toimii minullakin....

    marjo-riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. :) Mukavaa, kun pystyin olemaan avuksi kokeiluillani.

      Poista
  5. Oot kyllä ahkera käsillätekijä! :) ihailen innostustasi :) hienoja sukkia oot saanu aikaseks, varmasti pysyy jalat nyt lämpimänä :) Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mä olen ihan aina tykännyt näpertelemisestä. Hyvää viikonloppua myös sulle!

      Poista
  6. Voi apua, minä en osaa enää luoda edes silmukoita... Hienoja sukkia, hyödyllinen harrastus monessa mielessä! Onko hartiaseudun jumitusta havaittavissa noiden sukkien jälkeen vai vieläkö veri kiertää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulominen on rentouttava harrastus paitsi juuri hartianseudulle. Hieronta on varattu. :)

      Poista
  7. Oletpa ehtinyt kutoa kauniita sukkia! Muistin tässä juuri, että olen luvannut kutoa Pikku-Mimmille villahaalarin syksyksi. Sehän on nyt, enkä ole vielä edes aloittanut. Tämä eläkeläisen elämä on näköjään niin kiireistä, ettei ehdi edes lupauksiaan muistaa (, kun etsii milloin mitäkin kadonnutta tavaraa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sinun neulomat sukat on koko ajan käytössä, mutta on syytä olla muutamat olemassa, jos sukka menee hukkaan... Olen ymmärtänyt, että eläkeläisen elämä on kiireistä. :)

      Poista
  8. Onpa sievät...
    ihana taito sanoo äiti joka ei osaa kutoa... =)

    VastaaPoista
  9. Nyt on Pikku-Mimmin villahousut jo aluillaan. Jospa ehtii ennen kylmiä.

    VastaaPoista
  10. Ihania. Kiva toi pitsisukka tost lähempää ku ol jalas, ni antaa ihan eri kuvan..normi sukat on ihan kivoja, mut tommoset pitsijutut tai on jotain extraa ja ihanaa on kyl niin kivoja..sä oot Mimmi kyl niin taituri

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Se ilahduttaa aina! :)
Jätäthän kommenttiisi aina myös nimesi. On mukava tietää, ketkä ovat vierailleet blogissani.