keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Puhdasta tuli

Olen kuullut, että sappisaippua on tehokas tahranpoistaja. Pikku-Mimmi aloitti pari viikkoa sitten soseiden maistelun ja arvelin sen seurauksena tahroja syntyvän. Sitä ajatellen ostin jo ennakkoon sappisaippuan, mutta nyt vasta kokeilin sitä ruokalappujen tahroihin. Hyvin näytti toimivan, puhdasta tuli. :)


Arvelen, että monella on kokemusta sappisaippuan tehosta tahroihin. Millaista kokemusta sinulla on? Mitkä tahrat olet saanut poistettua sappi-saippualla? Olisi mukava kuulla. Nimittäin, banaanin, mustikan ja muiden varsin tiukkoja tahroja aiheuttavien ruokien maistelu on meillä vielä edessä. :)

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Vierailulla

Kävimme Pikku-Mimmin kanssa tervehtimässä isiä hänen työpaikallaan. Pikku-Mimmi vei valloittavalla hymyllään hyvää tuulta ja hymyjä keskelle työpäivää. Kotimatkalla Pikku-Mimmille tuli vaunuissa uni. :)


maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kesäinen viikonloppu

Kesäinen viikonloppu oli täynnä auringon valoa, hellettä ja yhteisiä mukavia hetkiä pienen perheemme kanssa.

Lauantaina suuntasimme Lahden satamaan. Olen koko kesän haaveilut käynnistä Banana Split -laivassa ja ostavani sieltä jonkun ihanan jäätelöannoksen. Kommentti "mä otan vain kahvia" jääteökioskin edessä tarkoittaa lähes automaattisesti sitä, että minun on syytä varautua jäätelön "verotukseen". Varauduin siihen reilulla jäätelöannoksella ja kahdella lusikalla. :)


Rannassa oli kyltti, joka kertoi Vesijärven risteilylaivan lähtevän pian ja hintakin vaikutti huokealta. Tiedustelimme risteilyn kestoa ja se oli tunnin. Ilman sen kummempia ennakkosuunnitelmia hyppäsimme M/S Ainon kannelle ja nautiskelimme pienestä sisävesiristeilystä ja kesäisistä maisemista.

Sunnuntai-iltana sain tuliaisia moottoripyöräreissulta. Mieheni oli ottanut pakasterasioita mukaan ajelureissulle ja sain kaksi rasiallista metsävadelmia. :) Arvostan tätä elettä, koska ilta oli lämmin ja mottoripyörävarusteet tunnetusti aika paksut. :) Vähän vadelmat olivat kärsineet kuljetuksesta hiekkatiellä moottoripyörän takalaukussa, joten en pakastanut niitä vaan nautiskelin mehukkaat marjat aivan sellaisenaan. :)


Minulla on ollut tapana silloin tällöin ostaa miehelleni Legoja. Pikku-Mimmin serkkuja lainatakseni "pikku-Legoja". Miehelläni on ollut lapsuudessa legoja paljonkin, mutta niitä ei ole säilytetty aikuisuuteen asti. Mieheni odottaa kovasti, että Pikku-Mimmi on legojen rakennusiässä. Sitä odotellessa lego-varastoa on hyvä kartuttaa ja tällä kertaa tavallisen kauppareissun tuliaisena toin Afrikka-aiheisen legopaketin. Illan hämärtyessä me sitten mieheni kanssa yhdessä koottiin seikkailuauto ja muut lego-hahmot. :)


lauantai 27. heinäkuuta 2013

Mekko-ostoksilla

Ihan yllätys tupsahti maanantaina postiluukusta, kun saimme kutsun Pikku-Mimmin serkun häihin. Häät ovat syyskuussa. Näin naisihmisenähän sitä ensimmäisenä mietti, että "mulla ei ole mitään päälle pantavaa". :) Siitä saimmekin Pikku-Mimmin kanssa hyvän syyn mennä mekko-ostoksille.

Pienten mekkojen valikoima oli oikein hyvä. Niitä ihastellessa ja hypistellessähän olisi vierähtänyt tovi jos toinenkin. Valinnan vaikeus olisi kyllä iskenyt, mutta onneksi saatavilla olleet koot helpottivat valintaa ja mukaan lähti tämä vaaleanpunainen unelma. :) Rusetin väriä hieman mietin, mutta onneksi rusetti on vain muutamalla pistolla kiinni ja sen voi vaikka irrottaa, jos väri vielä lähempänä juhlia mietityttää liikaa.



Päätin varautua nyt jo myös ensi kesän juhliin. Silloin on myös tiedossa ainakin kahden Pikku-Mimmin serkun juhlat. Mekko on reilun kokoinen, että varmasti menee ensi kesänä. Jos helma on liian pitkä niin sitähän voi vaikka vähän lyhentää. Lyhennys on tarpeen varsinkin silloin, jos Pikku-Mimmi jo kävelee. Helmat eivät saa jäädä pikku-jalkojen alle ja hidastaa menoa. :)


Löysin Ikeasta puuhengareita. Haaveilen, että joskus saisin aikaiseksi tehdä tai hankkia hyllyn tai pienen naulakon, johon mekot voisi ripustaa kauniisti esille. Hilun blogissa oli kerran kuva, kun Hilu oli tehnyt naulakon omalle Pikku-Neidilleen ja mekot olivat kauniisti esillä. Haaveilu ja ideointi on kesken, mutta niitä pieniäkin haaveita tarvitaan. :)

P.S. Sai äippäkin uuden mekon, vadelmanpunaisen. :)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Odotettu paketti saapui

Vihdoinkin odotettu paketti saapui! Tunnustan, että odotin paketin saapumista kuin lahjaa, ja odottavan aika oli pitkä, vaikka tiesin paketin sisällön. Kävin edellisenä päivänä postilaatikolla kolme kertaa, kun odotin niin paljon. Ja nyt se on vihdoin tässä. :)


Tilasin korutarvikkeita, jotta voin suunnitella ja tehdä lisää laukkukoruja. :)

Odotellessa aika oli jotenkin saatava kulumaan, joten tein olemassa olevista tarvikkeista yhden laukkukorun lisää. Tällainen syntyi.


Jo aikaisemmin tein kaksi kirjanmerkkiä, mutta julkistettakoon ne tässä samassa yhteydessä.


Iloisiin ja inspiroiviin suunnittelemisiin siis. :)

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Askartelun iloa arjessa

Vuosien varrella minulle on kertynyt kaikenlaista askartelutavaraa. Välillä olen tehnyt inventaariota ja olen yrittänyt pienentää varastoani, mutta toisaalta pienellekin paperinpalalle tai nauhanpätkälle voi löytyä käyttöä. Sadepäivä on sopiva päivä avata askartelutarvikelaatikko ja antaa ideoiden virrata.


Tällä kertaa syntyi kaksi korttia. Minulla on yleensä joitakin kortteja varastossa ihan vain varalta, jos joskus tarvitsee. Viime aikoina olen askarrellut niitä itse. Tällä kertaa syntyi kaksi syksyisen sävyistä korttia ihan vain niistä tarvikkeista, mitä askartelutarvikelaatikosta sattui löytymään.


Pää pursusi ideoita ja kun Pikku-Mimmi nukkui, niin askartelin hieman lisää. Päällystin neljä tulitikkuaskin muotoista ja kokoista rasiaa myös niillä satunnaisilla tarvikkeilla, mitä laatikosta löytyi. Vielä en tiedä, mitä rasioilla teen, mutta onpahan olemassa. :)


Tulipa hyvä mieli, kun askartelin pitkästä aikaa. :)

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Melkein meni jo

Sain maistaa ihanaa pakastettua juustokakkua lapsuuden ystäväni luona reilu viikko sitten. Sain myös juustokakun ohjeen ja hetihän sitä piti tehdä vieraille. :)

Pakastettu juustokakku oli niin herkullista, että hädin tuskin ehdin ottaa siitä kuvan. :) Vieraiden jäljiltä tämä palaa kakkua jäi, pakastin sen uudestaan ja kakkupala hävisi parempiin suihin jälkiruoaksi omalla porukalla. Arjen herkkuhetki. Ja miten hyvää se olikin. :)


Pakastetun juustokakun ohje löytyy Valion nettisivuilta.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Iloinen yllätys - pienen haaveen toteutuminen

Eilen minulla oli pieni merkkipäivä. Iltapäivällä mies tuli kotiin kauniin gerberan kanssa. Se on yksi lempikukistani.

 

Lisäksi sain hauskan Pikku Myy korttin ja lahjapakettin. Paketista paljastui ihana pieni matkalaukku. :) Satuin tässä muutama päivä sitten ohi mennen mainitsemaan, että haaveilin aina lapsena tämän mallisesta matkalaukusta, mutta en sellaista silloin saanut. Nyt haaveeni toteutui. :) Mitähän mukavaa pakkaisin matkalaukkuuni. :)






Tunnistetut kukat


Tässä kukkien nimet niin kuin olen ne tunnistanut ja lisäksi ne kukat, jotka ovat hyvin saman näköisiä. MariJ tunnistikin kaksi ensimmäistä aivan oikein. Kolmas kukka oli apila, kuten MariJ ja Tanja tunnistivat, mutta ei puna-apila. :)

Kukka 1
Kukka 1 on Syysmaitiainen. Se näyttää hiukan voikukalta, mutta varsi on ohuempi, kukka on matalampi ja lehdet ovat erilaiset. Lisäksi syysmaitiainen ja voikukka kukkivat eri aikaan kesästä.

Kukka 2
Kukka 2 on Peltosaunio eli saunakukka. Se näyttää päivänkakkaralta, mutta peltosaunion varsi haarautuu ja siinä kasvaa monta kukintoa, päivänkakkaralla vain yksi kukka yhdessä varressa. Peltosaunion lehdet ovat "tillimäiset". Tässä vielä vertailun vuoksi päivänkakkara.

Päivänkakkara


Kukka 3
Kukka 3 on Alsikeapila. Sitä ei välttämättä kotiseudullani kasva. Alsikeapila on kaksivärinen ja sen lehdet ovat erilaiset kuin valkoapilalla. Valkoapilan lehdissä on vaaleat laikut. Vanhetessaan alsikeapila muuttuu punertavaksi. Ja puna-apilaksi tämä ei kelpaa vaalean värinsä vuoksi ja puna-apilan lehdet taas ovat pienet ja kapeat. Valkoapila näyttää tältä.

Valkoapila

Puna-apilalla on samalla tavalla valkoinen laikku lehdissä kuin valkoapilallakin.

Puna-apila

Lisäksi on olemassa metsäapila, joka muistuttaa puna-apilaa, mutta sen lehdet on vielä erilaisemmat.

Tiesin alsikeapilan olemassa olon sen takia, että kerran sellainen on todistetusti kasvanut kotipaikkakunnallani ja biologian opettaja sitä kysyi keväisellä retkellä koulun lähimaastoon. Opettaja lupasi koko luokalle jäätelöt, jos joku tunnistaa ja nimeää apilan. Meidän ryhmä ei tiennyt, mutta yllätys yllätys, seuraava ryhmä tiesi. :) Siinä punnittiin opettajan lupaus. Ja kyllä, koko luokka sai eskimopuikot. :)


tiistai 16. heinäkuuta 2013

Kukat tutuksi

Ulkoilu vaunuilla Pikku-Mimmin kanssa on saanut aivan uudenlaisen sisällön, kun olen matkalla ryhtynyt tunnistamaan kukkia teiden varsilta ja ojien pientareilta. Lapsena tunnistin kukkia paljonkin, mutta tunnistamisen taito on ruostunut, kun en ole sitä harrastanut. Eikös presidenttimmekin vaimonsa kanssa aikonut tunnistaa 100 kukkaa kesän aikana. :)

Kukkien tunnistuksessa on auttanut mieheltä työmatkalta tuliaisena saatu kukkakirja. Siinä kukat on ryhmitelty värin mukaan ja se helpottaa kukan löytymistä. Lisäksi saman näköiset kukat on sijoiteltu vierekkäin ja niiden eroja esitellään.



Näiden niin tuttujen kukkien nimet minun piti tarkistaa kukkakirjasta. Kerron seuraavassa postauksessa kukkien nimet niin kuin olen ne itse tunnistanut, joten sinäkin voit muistella tai arvuutella nimiä. :)

Kukka 1



Kukka 2
Kukka 3

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Iski inspiraatio

Korukurssin innoittamana mielessäni ovat pyörineet laukkukorut. Eilen sain hankittua itselleni toiset kärkipihdit ja tänään oli suorastaan pakko ryhtyä toteuttamaan ajatuksia. Iski inspiraatio. :)

Jostain syystä pidän kaikesta pienestä, joten nämäkin työt ovat pieniä. Ja miten hyvä mieli tulikin, kun sain toteutettua jotain, mikä oli ajatuksissani itänyt. :)


Korujen koko on sydämen tai ympyrän yläreunasta alimpaan helmeen mitattuna noin 8-10 cm. Leveys on 3 cm. 

Toivottavasti jo ensi viikolla posti tuo nettikaupasta tilatut korutarvikkeet. Sitten voisin kokeilla jotain muutakin kuin laukkukoruja. :)

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Borta bra men hemma bäst!

Reissussa on mukavaa, mutta kyllä kotona on parasta!

Reissullamme näimme moottoripyöriä itä-Suomalaisella torilla. Pyöriä oli yhteensä noin 80! Hienon näköistä ja se pörinä oli upeaa kuultavaa. :)


Me "maalaiset" menimme "kaupunkiin" ja siellä tuli tällainen näky vastaan. :) Iso-mummolassa on nautakarjaa ja lehmät Tilda ja Venla. Tilda oli varsin innokas tekemään tuttavuuutta ja Venla siinä sivussa.


Kävimme myös katsomassa pauhaavia koskia. Sateisen sään takia emme kuitenkaan menneet aivan lähelle.


Kotimatkalla vierailimme ihanien ystäviemme luona. Kiitos paljon! Saimme syödä herkullista grilliruokaa ja jälkkärinä oli ehkä maailman parasta juustokakkua. Huomasin vain, että yhtään blogiin sopivaa kuvaa ei tullut sieltä napsittu, mutta otan kuvan juuustokakusta, kunhan teen sitä joku kerta itse. :)

Kotiin päästyämme lähdimme isin seuraksi uimaan läheiselle järvelle. Tai siis vain isi ui. :) Samalla päästiin kokeilemaan kantoreppua ensimmäisen kerran oikein kunnolla ja aurinkolasitkin olivat tarpeen. Reppu taisi olla hyvä juttu, kun uni tuli jo menomatkalla.


Matkalla nähtiin ja koettiin paljon, mutta kotiin on ihana tulla ja täällä on hyvä olla. :)

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Äiti juo nyt kahvia

Kotiäidin arjen pieni ilonhetki on päiväkahvit. Kahvi reilulla maidolla, lasissa, ja pari palaa tummaa suklaata. Kahvi lasissa siksi, että kahvi näyttää hiukan Caffè Lattelta ja voi saada pienen ripauksen hienon kahvilan tunnelmaa kotikeittiön pöydän ääreen. :) Ja seuraksi tietenkin tietokone ja seuraamieni blogien uusimmat postaukset. :)


keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Korukurssilla

Olen seurannut läheltä ystäväni korujen tekoa ja seuraan myös säännöllisesti sata ja yksi käsityötä -blogia, jossa esitellään itse tehtyjä koruja. Ajatus korujen tekemisestä on itänyt jonkun aikaa, mutta ajattelin ettei se olisi minun juttuni. Innostuin kuitenkin sen verran, että ilmoittauduin kurssille.

Kurssilla neuvottiin perustekniikat ja lopuksi sai toteuttaa oman korun. Ideoimisen ja suunnittelemisen koin kaikken vaikeimmaksi, koska mahdollisuuksia on rajattomasti! Ajatuksissani on ollut laukkukoru ja sellaisen sitten toteutinkin. Halusin kokeilla eri tekniikoita korussani ja asiaa harrastava sen varmasti huomaakin.




Laukkukoru näyttää sellaiselta kuin halusinkin. Ja mieleinen tekniikkakin löytyi lopulta, tosin tämä koru ei ole toteutettu sillä tekniikalla. Mutta en aio purkaa ensimmäistä tekemääni korua, koska se on ensimmäinen. :) Ilahduttakoon se koristeena kesälaukussa. :)

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Mansikoita, mansikoita

Tämä kesän ensimmäiset mansikat, kaksi kappaletta, tuli maisteltua jo juhannuksena. Ne löytyivät kesämökin mansikkapenkistä. Enpä muista milloin olisin niillä leveyksillä löytänyt kypsiä mansikoita jo juhannuksena. Aikaisin kypsyivät.

Tänään kävimme Pikku-Mimmin kanssa hakemassa laatikollisen mansikoita lähikaupan luota torimyyjältä. Laatikko oli kätevä kuljettaa vaunujen tavarakorissa. Samalla reissulla Pikku-Mimmi sai nukkua päivän ensimmäiset päiväunet. Ystävällinen torimyyjä antoi paperia mansikoiden suojaksi ja vielä herneitä paperin painoksi. Saatiinpa siis herneitäkin. :)


Mansikat olivat ihanan isoja ja makeita! Laatikon pohjaa myöten aivan kiinteitä ja pakastuskelpoisia. Joskus laatikon pohjalla olevat mansikat ovat olleet niin pehmeitä, ettei niitä ole tehnyt mieli pakastaa, mutta nyt oli poikkeus. Hyvä niin. :)


Tapanani on pilkkoa mansikat rasioihin ja ripaus sokeria päälle. Joskus olen laittanut mansikat kokonaisena rasioihin, mutta eipä niitä kokonaisia mansikoita ole kuitenkaan vuoden aikana mitenkään erityisesti tarvinnut. Pilkotut kelpaavat tällä kertaa.


Olen jo useamman vuoden ajan pitänyt kirjaa marjojen pakastusmääristä. On helppo seurata, että onko pakastettu määrä sopiva ja tulevatko kaikki marjat ja myös mehut käytettyä. Nyt tuli pakastettua viisi kiloa mansikoita. Kirjanpitoni mukaan viime vuonna määrä oli 10 kiloa ja viime vuotisia mansikoita on vielä muutama rasia jäljellä. Täytyy miettiä yön yli, jos pakastaisin vielä toiset viisi kiloa. Sitten mansikat ainakin riittäisivät koko talveksi.

Suurimmasta osasta mansikoita tulee tehtyä mansikkarahkaa. Se on herkkuani. :) Isompi rasiallinen on siihen juuri sopiva määrä. Toinen iso osa tulee syötyä ihan vain sellaisenaan välipalana. Pienempi rasia on taas siihen käyttötarkoitukseen juuri sopiva kerta-annos.


Nyt on pala kesää pakastettu. :)

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Pyykkishow

Pienien vaatteiden ripustaminen kuivumaan tuntuu isolta projektilta. Ihan vain siksi, kun vaatteet ovat niin pieniä ja yleensä niitä on paljon. Mutta on ne pienet vaatteet kutenkin niin suloisia, söpöjä ja suorastaan herkullisen värisiä. Niitä on ilo katsella. :)




Lapsiperheessä pyykkiä tuntuu riittävän. Tällä kertaa suuren pyykkimäärän syy on alennusmyynnit. Pikku-Mimmi kasvaa hurjaa vauhtia ja kävin ostamassa hänelle vaatteita alennusmyynneistä. Nyt pitäisi olla vaatetta syksyksi, kahta eri kokoakin.

Myös Pikku-Mimmin rakas pupulelu Pupu Pitkäkorva (äidin nimeämä) pääsi pesuun. :)


Ja pyykkikone pyörii taas: Pyykkishow must go on!

Uuden alku

Tänään on ensimmäinen päivä heinäkuuta ja maanantai. Tänään on hyvä päivä aloittaa jotain uutta. Miksi pitäisi odottaa vuoden alkuun, kun puolen vuoden alku on juuri kohdallaan. Siispä aloitan oman blogini kirjoittamisen.

Innostuin blogeista jäätyäni äitiyslomalle tämän vuoden alkupuolella. Siitä syttyi kipinä, jäin koukkuun. Muutamat ystäväni ovat rohkaisseet minua kirjoitamaan ja se ruokki pientä kipinääni entisestään. Viime päivät polte on ollut kova: mikä nimeksi blogilleni, mistä kirjoittaisin.

Minulle tärkeää jokaisessa päivässä on pienet ilot, arjen pienet ilot. Haluan iloita jostakin jokaisena päivänä ja etsimällä etsin iloa, jos muuten ei löydy tai eteeni tupsahda. Tykkään muutenkin kaikesta pienestä, on sitten kysymys esineistä, leivonnaisesta tai käsityöstä. Niistä pienistä iloista arjessa aion kirjoittaa.